Monesti kuulee ihmisten kysyvän,miten meidän junnu joukkueen ryhmähenki toimii ja voiko leireillä olla oma itsensä. Tänä vuonna on kyllä toiminut kiitettävän hyvin. On aina alussa jännittävää miten asiat lähtevät sujumaan, koska jokainen meistä kymmenestä on oma persoona yhdessä omien toimintatapojensa kanssa. Ensimmäisellä leirillä oli hieman näkyvissä pientä jännitystä, koska kaikki evät tunteneet toisia kunnolla ja jokainen haki paikkaansa. Mitä pidemmälle ollaan leireistä menty on monista paljastanut uusia ja mahtavia puolia, mitkä tuovat väriä leirielämään.
Kyllä sen huomaa, jos joku/jotkut puuttuvat leiriltä. Heti on vähän tyhjä aukko, eikä sitä muut oikein pysty täyttämään. Olisi aika vaikeaa olla leireillä, jos kukaan ei tulisi keskenään toimeen. Vietämme kuitenkin yhdessä aikaa noin 60 vuorokautta vuodesta. Ainakin tyttöjen kanssa on ollut hauskaa, kun voimme höpötellä kaikesta maan ja taivaan välillä. Iltaisin on hyvä nukahtaa nauruun ja herätä taas seuraavaan päivään hyvillä mielin, kun tietää ympärillä olevan samanhenkisiä ihmisiä. Leirien lopussa yleensä väsymyksen jo iskiessä tsempataan yhdessä. Tunnetusti koskaan pojille ei voi myöntää väsymystä, koska saa itselleen titteliksi ”nahkaaja”. Joulukuun Vuokatin leiri onkin omalta osaltani erilainen tai tavallaan haikea. Se nimittäin on viimeinen junnu leiri ikinä. Nopeasti on ne kaksi vuotta kulunut.
Sitten huomio toiseen sanaan otsikossa, Luonnonlumi!
Koko alkutalven on puhuttu vain kuinka lunta ei näy missään ja harjoittelu tapahtuu ruuhkaisilla ensilumen laduilla. Itse ainakin kaipaan , että saan hiihdellä rauhalliset lenkit ilman kauheata ihmismäärää. Tulin reilu viikko sitten Kuusamoon rentoutumaan ja hakemaan hyviä harjoituksia.
Sitä todellakin sain, ekaa kertaa tälle talvelle pääsin hiihtämään pelkälle luonnonlumelle auringonpaisteeseen ja pakkasmittarin näyttäessä -12 astetta. Oli mahtava käydä kyläilemässä mummolassa, koska talven edetessä viikonloput menevät kisoissa. Alkuviikosta on Jannen kanssa myös vihdoin päästy kunnolla testamaan uutta kalustoa Rukalla. Hyvällä vauhdilla voi valmistautua kiihtyvään kilpailukauteen. Pidetään peukkuja kaikille suomalaisille tulevana viikonloppuna Rukan kisoissa!
ps.Sataa sataa ropisee pili-pili-pom.....Toivottavasti jatkossa lumena!
-Sussu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti