Alkukauteni ei alkanut toivotulla tavalla. Ramsaun leirin jälkeen iski väsymys, jota kesti sitten lähes pari kuukautta. Leirihän oli kaikilta osin mahtava ja hyvin onnistunut. Ainakin se siellä siltä tuntui. Parin viikon päästä alkoi meidän nuorten seuraava leiri Vuokatissa. Siellä koko leiri oli minulle melko raskaan tuntuista. Testijuoksukin meni päin p:tä, että oikein hävetti, kuinka montussa sitä on. Leiri kului ja treenit alkoivat tuntumaan koko ajan paremmalta ja paremmalta, mutta ei kuitenkaa siltä miltä normaalista on tuntunut. Välillä alkoi käydä mielessä, että pitäisikö sitä lähteä kotiin lepäämään, mutta en antanut periksi vaan jäin Vuokattiin.
Leirin jälkeen suuntasin kohti Muoniota 2. jakson ajaksi. Eikä oloa tehnyt yhtään paremmaksi Oloksen kovat maastot. Kisat siellä eivät menneet yhtään hyvin. Kisojen jälkeen olo vain meni huonommaksi. Aamu- ja lenkkisykkeet näyttivät ihan mitä sattuu. Kun yritti tehdä huolto lenkkiä, sykkeet näyttivät vk:ta! Taisi Muonion maastot olla liian kovia näiden leirien jälkeen tällaiselle tasamaan hiihtäjälle :)...
Nyt väsymys on oikeastaan karistettu kokonaan, vaikka vielä välillä tuntuu kisojen jälkeen, että palautuminen kestää kauemmin kuin normaalisti. Viime viikonloppuna maakuntaviesteissä oma osuuteni meni hyvin ja hiihto tuntui jo siltä miltä sen kuuluukin tuntua :). Onneksi kisoja riittää vielä monta kuukautta ;)!
-Sanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti